Tapaamiset ovat Arktikumissa Lapin maakuntamuseon vaihtuvien näyttelyiden salissa perjantaisin klo 14. Taiteilijatapaamisiin on vapaa pääsy!

pe 4.8. klo 14
Valokuvaaja Karoliina Paatos kertoo Suojelijat-teoksensa syntyprosessista. Vanhentuneille valokuvapapereille tehtyjen lumenvedosten lähteenä on käytetty arkistomateriaaleja ja Rovaniemen keskustan  puita.

pe 11.8. klo 14
Mari Mäkiranta esittelee kolmiosaisen Puuihmiset -valokuvateossarjansa. 

pe 18.8. klo 14
Valokuvaaja Jukka Suvilehto kertoo neliosaisen valokuvateossarjan synnystä. Neljä vuodenaikaa -teos sisältää rakennettuja maisemakuvia, joissa tukinuitossa käytetyt uittopuomien päät on sijoitettu ihmisen muokaamaan maisemaan.

pe 25.8. klo 14
Valokuvaaja Kaisa Sirén esittelee valokuvateossarjaansa nimeltä Wood Wide Web. Kuvien ottamisessa on käytetty ICM-tekniikkaa, jossa kameraa liikutetaan kuvaa otettaessa valotuksen aikana. Kaisa inspiroitui kertomaan valokuvien kautta puiden tarinoita luettuaan Peter Wohllebenin teoksen Puiden salattu elämä (2016).  

pe 15.9. klo 14
Hilkka Liikkanen avaa Kytö -nimisen keramiikkainstallaationsa tausta-ajatusta ja teoksen valmistusta. 

pe 22.9. klo 14
Paikalla Kirsikka Paakkinen ja Miina Alajärvi esittelemässä videoteoksiaan

Kirsikka Paakkinen esittelee videoteostaan "Lainassaari", jossa tehdään talvinen retki pieneen saareen, jossa ihmisen aika tuntuu pysähtyneen. Luonto elää yhä, ja jotkin puut ovat katsoneet kaupungin vaiheita jo vuosisatoja.

Miina Alajärvi kertoo teoksestaan "Tulvakorkeuksien päiväkirja". Tämä dokumentaarinen videoteos  vie Rovaniemen paikallishistoriaan yhden puun, Lootinpetäjän kautta.
Yli 500-vuotias Lootinpetäjä kasvatti nuorta varttaan Veitikanharjulla kenties jo vuonna 1453, jolloin Rovaniemi mainittiin ensimmäisen kerran aikakirjoissa. Sen kylkeen on kaiverrettu merkintöjä vuosisatojen takaisista suurtulvista. Niistä vanhin vuodelta 1809 merkitsee “Räisäsen tulvaa”, jolloin Kemijoen vesi nousi noin 9 metriä. Lootinpetäjä on kasvattanut kaarnaa kaiverrusten ympärille, ja hiljalleen ne katoavat puun niellessä ne sisuksiinsa. Niin katosi myös peräpohjalainen perinnemaisema, kun elinkeinoja menetettiin Kemijoen patoamisen myötä. Nyt Lootinpetäjää ympäröivät niittyjen ja peltojen sijasta lammet ja kerrostalot.

Lootinpetäjä on suojeltu luonnon muistomerkkinä vuonna 1956.