Oliko Lappi niin etäinen ja käymätön kuin ehkä luullaan? Olivatko alueen asukkaat voimattomia veronmaksajia milloin Ruotsin kruunulle, milloin Novgorodin asiamiehille tai milloin kenellekin? Järjestelivätkö katoliset piispat mielensä mukaan pohjoisen uskonnollisia asioita? Tutkimus on edennyt 2000-luvulla paljon ja vaikka vielä on valtavasti asioita, joita emme tiedä, voimme nyt jo tarkastella kriittisesti vanhoja käsityksiä.

Näyttely perustuu uusimpaan arkeologiseen tutkimukseen Pohjois-Suomessa ja tarkastelee pääosin aikaa 800-luvulta 1500-luvulle. Näyttely tarkastelee muun muassa pohjoisen kaupankäynnin ja sen myötä kasvavan vaurauden aikaansaamaa muutosta pohjoisissa yhteisöissä. Se luo katsauksen myös hautamenoihin ja niiden kehitykseen sekä siihen mitä ne kertovat yhteisöistä ja niiden uskomuksista ja elinkeinoista. Pohjoinen saattoi olla vaarallinen paikka ja paikalliset kantoivat aseita syystä. Mitä nämä aselöydöt kertovat aikaintakaisesta Lapista ja sen asukkaista?

Näyttely avautuu  keskiviikkona 8.5.2024 klo 18. Samalla julkaistaan näyttelyyn kuuluva näyttelyjulkaisu. Näyttelyn on käsikirjoittanut Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuusela.

Kuva: Taustakuva Olaus Magnus Gothuksen teoksesta Historia de gentibus septentrionalibus (1555). Hevosenkenkäsolki, putkikeihäänkärki ja partakirveenterä (n. 800-1100 -luvuilta) ovat arkeologisia löytöjä Savukoskelta.