Kuolajärveltä Sallaan
14.2.–23.8.2020

“Se talavisota sytty ensin. Oli hernekeitto valamis koulun keittolassa ja justihin nostettu kattila pöyvälle, että aletahan syömähän, ku ovi reuvahti auki.

- Semmonen nuori sotilas huusi että äkkiä kotihin ja pitää valamistauva lähtöhön. Aikaa on kaksi tuntia. Ja ne sotilahat tulit ja poltit sitten ne talot ja koulun, ku me oli lähetty. Sinne se palo se hernekeitto.”

- Salli, s. 1926

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen lisäksi Sallan ja Kuusamon alueita. Muutaman vuoden kuluttua jatkosodan päättyessä 1944 myös Petsamo menetettiin ja jo kertaalleen menetetty Salla jouduttiin luovuttamaan uudelleen. Tuolloin Kuolajärvenä tunnettu vanha Salla jäi lopullisesti rajan taakse ja noin 3 700 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Uuden itärajan taakse jäi yhdeksän kylää, kirkonkylänä toiminut Sallansuu, Sallatunturit ja kalarikkaat vesistöt. 

Kuolajärveläiset olivat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään evakkotaipaleelle jo talvisodan syttyessä 1939. Toiveita kotiinpaluusta eläteltiin, mutta sodan jatkuessa asuminen rajaseudulla kävi vaaralliseksi ja ihmiset evakuoitiin uudelleen vuonna 1944. Neuvostoliitolle luovutettu luonnonkaunis alue monenlaisine muistoineen jäi elämään evakuoitujen ihmisten mielissä. Lapin sota ja sen tuhot sekä raskaat rauhan ehdot mursivat evakkojen toiveet kotiinpaluusta lopullisesti. 

Kuolajärveläiset evakot joutuivat aloittamaan elämänsä alusta uusilla seuduilla. Suomelle jäänyt osa kuntaa jälleenrakennettiin ja sen uudeksi kirkonkyläksi tuli Märkäjärvi, jota nykyään kutsutaan Sallaksi. Menetetty Vanhan Sallan alue on nykyisin suureksi osaksi asumatonta erämaata.

Juuriltaan kuolajärveläinen Jaana Ahola on kuvannut Kuolajärveltä Sallaan -näyttelyyn alueen evakoita ja heidän jälkeläisiään. Henkilökuvaajana Ahola haluaa tuoda esille aitoja ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Kuvien lisäksi näyttelyssä on tarinoita, jotka on kirjoittanut haastattelujen pohjalta Erkki Yrjänheikki. Lisäksi esillä on vanhasta elämäntavasta muistuttavia ja edelleen Sallassa käytössä olevia ruokareseptejä. Näyttelyn valokuvat on otettu suurelta osin vuonna 2019. Kuvien henkilöt ovat Sallassa ja Muoniossa asuvia, joilla on vahva side menetettyyn Kuolajärveen. 

Näyttely valottaa miten vanhan Sallan eli Kuolajärven rajantakaisen osan kulttuuri on säilynyt nykypäivään -  ja kuinka historia elää edelleen Sallan alueen ihmisissä. Valokuvanäyttely on tehty yhteistyössä Lapin maakuntamuseon kanssa.

Kuvan tiedot:  Hilla-Inkeri on molempien vanhempien puolelta juuriltaan kuolajärveläinen. @ Jaana Ahola 

Liput
Aikuiset 13 €
Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat 9 €
Lapset 7–15 v. ja koululaiset 6 €
Lapset alle 7 v. veloituksetta
Lippu vaihtuviin näyttelyihin 6 €

Perhelippu 30 €

Hinta sisältää sisäänpääsyn 2 aikuista + 2 lasta 7-15 v. TAI 1 aikuinen + 3 lasta 7-15 v. + alle 7-vuotiaat.

Museokortti 69,00€

Yli 300 suomalaisen museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen.

Culture Pass

Aikuiset 20€ (norm.29€)
Eläkeläiset, työttömät, opiskelijat 15€ (norm.21 €)
Lapset 7-15 v. 10€ (norm.16€)
Perhe 2 aik. + 2 lasta (7-15v.) TAI 1 aik. + 3 lasta (7-15v.) 50€ (norm.70€)
Lapset alle 7v. veloituksetta

Culture Pass on lippusi kolmeen Rovaniemen kiinnostavimpaan kulttuurikohteeseen – koe pohjoisen luonto, taide, historia ja ilmiöt monella eri tavalla:

Kulttuuritalo Korundi
Löydä uusia ja rohkeita pohjoisia perspektiivejä nykytaiteen kautta.

Tiedekeskus ja museo Arktikum
Johdanto pohjoiseen elämään – arktisia aiheita, Lapin historiaa ja kulttuuria.

Tiedekeskus Pilke
Tutki metsiä, kestävää puunkäyttöä ja biotalouden mahdollisuuksia tekemällä ja kokemalla.

Culture Pass on henkilökohtainen ja voimassa 7 päivää – käy kolmessa kohteessa niin usein kuin haluat.