Suomi Jäämeren rannalla
6.12.2017-

Itsenäisyyspäivänä 6.12. Arktikumissa avoimet ovet, jolloin Petsamo-näyttelyssä erikoisopastuksia klo 12 ja 14

Petsamo kuului Suomeen vuosina 1920–1944. Tuona suhteellisen lyhyenä mutta intensiivisenä aikana tapahtui alueella runsaasti merkittäviä taloudellisia ja kulttuurisia muutoksia. Petsamon historia on kiehtova ja merkittävä osa itsenäisen Suomen historiaa.

Maailmansotien välinen aika oli Petsamossa kuumeisen rakentamisen, kiivaan yrittämisen, onnistumisen ja epäonnistumisen aikaa. Petsamossa oli korkea syntyvyys, ja se oli koko Suomen mittakaavassa harvinaisen vetovoimainen muuttovoittoalue. Väestöä alueelle vetivät uudet työllistäjät matkailun ja kaivosteollisuuden alalla sekä organisoitunut avomerikalastus.

Petsamon oloille oli tyypillistä yhteiskunnallisten olojen nopea muuttuminen. Petsamossa oli joitakin suurempia teollisia yrityksiä kuten osuusliikkeen kaupat, kalajauhotehdas, tiilitehdas, Kolosjoen nikkelikaivos ja Liinahamarin satama. Lyhyen historian aikana Petsamossa ehti olla myös 97 erilaista liikenimeä. Sekatavarakauppoja kokeili moni, lisäksi oli kone- ja autokorjaamo sekä useita virvoitusjuomatehtaita. Elintason nousu toi mukanaan vaatekauppoja, leipomoita, ruokaloita ja kahviloita. Lisäksi oli erikoisliikkeitä kuten kirja- ja paperikauppa, housuliike, kultasepänliike ja kangas- ja pikkutavaraliike. Kaikki tämä tapahtui voimakkaan asutustoiminnan, talojen rakentamisen ja tilojen raivaamisen rinnalla. Petsamossa ei haluttu jäädä jälkeen muusta Suomesta. 

Petsamon alueen erityispiirteitä olivat erityisesti luonnonolosuhteet ja rajojen läheisyys. Meri ja voimakkaat vuodenaikojen vaihtelut rytmittivät elinkeinotoimintaa ja ihmisten elämää alueella. Elämäntavoiltaan ja kieliltään moninaiset väestöryhmät toivat alueelle kulttuurista kirjavuutta. Petsamon alueen asukkaille ominaista oli sekä useiden elinkeinojen yhtäaikaisuus että kausiluonteisuus. Keväisin ja syksyisin keskityttiin kalastukseen, kesäisin viljeltiin maata, talvisin hoidettiin poroja ja tehtiin muita töitä.

Petsamoon johtava 531 km pituinen Jäämerentie oli paitsi aikansa ylpeydenaihe, myös taloudellisesti ja poliittisesti merkittävä, sillä Liinahamari oli Suomen ainoa jäätymätön satama. Tiestä tuli myös matkailun markkinointivaltti. Petsamo – Suomen oikea käsivarsi - menetettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944 solmitussa Moskovan välirauhassa. Nykyään Petsamo on sotilasaluetta.

Lapin maakuntamuseon Petsamosta kertovassa näyttelyssä eri aiheet nivoutuvat saumattomasti keskenään yhteen. Näyttely on elämyksellinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät niin luonnonympäristö, kalastus ja muut elinkeinot ja kulttuurin moninaisuus. Lisäksi sivutaan myös sitä, kuinka Petsamoa edelleen muistellaan ja käsitellään ja kuinka petsamolaisuus näkyy esimerkiksi evakkojen jälkeläisissä.

Näyttelyssä on esillä runsaasti aitoa petsamolaista esineistöä, arkistoaineistoa ja valokuvia Lapin maakuntamuseon kokoelmista.

***

Tuotanto: Lapin maakuntamuseo
Näyttelyarkkitehtuuri: N.E.O. Ark Oy

Lisätietoja:

Tuija Alariesto
Näyttelyamanuenssi
Lapin maakuntamuseo

tuija.alariesto(at)rovaniemi.fi
puh. 040 734 1060

 

Liput
Aikuiset 12 €
Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat 8 €
Lapset 7–15 v. ja koululaiset 5 €
Lapset alle 7 v. veloituksetta
Lippu vaihtuviin näyttelyihin 5 €
Perhelippu 28 €

Hinta sisältää sisäänpääsyn 2 aikuista + 2 lasta 7-15 v. + alle 7-vuotiaat.

Museokortti 64,90€

Yli 230 suomalaisen museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen.

Kulttuuripassi

Aikuiset 20 €
Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat 15 €
Lapset 7-15 v. 10 €

Rovaniemen kulttuurikohteet yhdellä lipulla!

Kulttuuripassi avaa ovat kolmeen mielenkiintoiseen paikkaan: Arktikumissa tutustut Lapin historiaan ja arktiseen tutkimukseen, Korundissa pohjoiseen nykytaiteeseen ja Tiedekeskus Pilkkeessä pohjoisten metsien moniin merkityksiin ja biotalouteen.

Kulttuuripassi on henkilökohtainen ja sisältää yhden vierailun per kohde. Se on voimassa 7 vuorokauden ajan.